Vietämme parasta aikaa politiikkaviikkoa. Politikkaviikkoa vietetään 29.10-2.11 eri oppilaitoksissa, kuten ala- ja yläkouluissa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Politiikkaviikon perimmäisenä ajatuksena on tuoda politiikka lähelle lapsia ja nuoria. Tavoitteena on mm. lisätä tietoa ja ymmärrystä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tuoda nuoret ja poliittiset toimijat lähemmäs toisiaan. Onnnistutaanko tässä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teettää vuosittain hyvinvointikyselyn alakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Näin politiikkaviikkon aikaan pohdin, että että onko lapsilla ja nuorilla todella mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin? THL:n raportin mukaan oppilaiden ja vanhempien osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet, mutta parantamisenkin varaa on. Raportti antaa viitteitä siitä, että osallisuuden kokemukset ja vaikuttamismahdollisuudet vaihtelevat aika lailla, ja vastaus riippuu siitä keneltä kysytään. Eri oppilaitosten, ikäluokkien ja sukupuolten välillä näyttää olevan selviä eroja. Raportista voi siis päätellä, ettei osallisuus toteudu siten kuin sen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan pitäisi. Uskon, että paikkakuntien ja oppilaitosten välillä on suuriakin eroja.
Osallisuuden kokemuksella on iso merkitys hyvinvointiimme. Tiedämme jokainen, kuinka tärkeää on tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön. Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Nuoret huomaavat kyllä, jos heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tai heidän mielipiteitään ei oteta huomioon.
Osallisuus tarkoittaa sitä, että voi ilmaista mielipiteensä, ja kaiken lisäksi vaikuttaa ympärillään oleviin asioihin, toki ikäkautensa mukaisella tavalla. Onnistunut osallistaminen vaatii ammattitaitoista otetta, halua ymmärtää lapsia ja nuoria sekä sen tiedostamista että, voidaan toimia myös toisella tavoin kun ehkä aikaisemmin on totuttu.
Poliittisesta näkökulmasta katsottuna lasten ja nuorten mielipiteet voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa mm. lapsivaikutusten arvointityökalun avulla. Lapsivaikutusten arvointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Arvoinnin perimmäisenä tarkoituksena on lisätä lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Lapsivaikutusten arviointia tulisikin mielestäni käyttää huomattavasti enemmän poliittisessa päätöksenteossa, sillä mielestäni juuri sen avulla lapset ja nuoret voivat vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, ja lisäksi menetelmä tuo nämä ryhmät lähemmäksi toisiaan. Me aikuiset ajattelemme monestakin asiasta toisin kuin lapset ja nuoret. Meidän tuleekin ehdottomasti osata kuunnella heitä ja sitä, mitä kerrottavaa heillä on. Onhan juuri heissä meidän tulevaisuutemme!
Mukavaa politiikkaviikkoa!
Heidi Seppälä
Kunnanvaltuutettu, Vihti
Eduskuntavaaliehdokas 2019
Opmerkingen