Ylivelkaantuminen

Päivitetty: 19o syys 2018


Tunteita herättävä ja kaikkia ihmisiä koskeva aihe on raha. Raha on edelleen Suomessa varsin tabu aihe ja siitä ei haluta keskustella, ainakaan silloin kun puhutaan kotitaloukista. Ajatus siitä, että palkkatiedot olisivat julkisia, tai kahvipöytäkeskusteluissa puhuttaisiin omasta taloudellisesta tilanteesta, on todella vierasta ja vaikeata. Miksi näin on? Miksi emme voi keskustella avoimesti rahasta, sen käytöstä, ongelmista ja tietenkin myös etuuksista? Uskallan kuitenkin väittää, että monessa perheessä tai parisuhteessa riidanaihe on monesti raha ja moni yksineläjä taas elää yksin tämän aiheen kanssa. Toisiko julkinen avoin keskustelu mm. palkkatiedoista tasa-arvoisuutta mm. naisten ja miesten välille?  Pitäisikö rahankäyttöä opettaa lapsille?  Minun mielestäni, kyllä.

Kun keskustelua käydään rahasta, on se todella moniulotteinen aihe, josta minulla olisi sanottavaa yhtä jos toista. Päädyin kutienkin nyt kirjoittamaan aiheesta, joka valitettavasti koskettaa monia ihmisiä nimittäin ylivelkaantuminen.

Vaikeat vuodet

Vuoden 1990 lama- aika tiesi monelle suomalaiselle todellista selviytymistarinaa. Tämä oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä.  Lama- aika kaatoi sekä pankkeja, että ihmisiä. Vuonna 2009 Suomi taisteli jälleen talousvaikeuksien kourissa, joiden vaikutteet ovat ulottuneet todella pitkälle. Vasta nyt nähdään pientä valonpilkahdusta bruttokansatuotteen kasvussa sekä työllisyystilateen paranemisessa. Huolestuttavia merkkejä on kuitenkin ilmassa, nimittäin kotitalouksien velkaantumisaste.

Suomen Pankin (https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/) viimeisin tiedote on tammikuun alusta. Suomen Pankki toteaa, että kotitalouksille myönnettyjen kulutusluottojen vuosikasvuvauhti marraskuussa 2017 oli 5,7 %. Vakuudettomien lainojen kanta on noussut huimat 10,9 %, eli tämä on kasvanut kaikista nopeimmin. Vakuudellisten kulutusluottojen kanta on myös kiihtynyt ja marraskuussa tämän luku oli 4,7 %. Maltillisempaa kasvua on tapahtunut tili- ja korttiluottojen keskuudessa sillä vastaava luku marraskuussa oli 2 %.

Syitä ylivelkaantumiselle?

Ylivelkaantumiselle löytyy varmasti monia syitä ja käsite ei itsessään ei ole kovinkaan helppo pilkkoa palasiksi. Itse näkisin, että yhteiskunta on muuttunut sekä käsite rahasta on muuttunut.

Ensinäkin asuntojen hintojen nousu, varsinkin keskustoissa on johtanut omalta osaltansa velkaantumiseen. Toiseksi, kilpailukykysopimus pienentää palkansaajan tuloja siinä mielessä, että palkat pysyvät suurimmaksi osaksi ennallaan sopimuskauden ajan, työaikaa pidennetään, lomarahoja pienennetään, työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yms. Toki tällä sopimuksella on myös toivottavasti positiivisia vaikutuksia mm. yritysten kilpailukykyyn sekä uusien työpaikkojen luomisessa. Kolmanneksi vakuudettomien kulutusluottojen ja pikavippien saatavuuden helppous aiheuttaa vakavia ongelmia, johon toivoisin valtiontasolla otettavan aggressiivisempaa otetta. Neljänneksi ihmisten asennemuutos, eli olemme tottuneet siihen, että halutaan asiat nyt ja heti. Tässä taas näkisin, että yhteiskunta itsessään on myös syyllinen, koska ihmisten arki on muuttunut paljon hektisemmäksi ja suorittamisperusteiseksi.

Ekonomit ja useat asiantuntijat kannustavat säästämään, mutta kaikissa tapaukissa säästäminen ei ole mahdollista, jos esim. ansiotulosta, peruspäivärahasta tai toimeentulotuesta, ei pakollisten menojen jälkeen jää enää mitään viivan alle. Rahasta ei myöskään keskustella välttämättä kotona avoimesti ja lapsille ei opeteta rahan käyttöä. Sitten löytyy syitä, jossa ihminen on vain syystä tai toisesta joutunut vaikeaan tilanteeseen, johon itse ei ole voinut vaikuttaa. Näitä syitä ovat mm. äkillinen sairastuminen, kuolema, työttömyys, takaukset, konkurssit sekä esim. talousrikoksen tai muun rikoksen uriksi joutuminen.  Meillä kenelläkään ei ole kristallipaloa, joka kertoisi mitä huomenna tapahtuu.

Pyydä apua

Maksuviivästykset ja ulosottomerkinnät vaikuttavat moneen asiaan. Mikä mielestäni on todella huolestuttavaa, että moni 18- vuotta täyttänyt on jo sellaisessa velkakierteessä, että oksat pois. Moni nuori ei välttämättä ymmärrä, että pikavippien ja kulutusluottojen ottaminen johtaa hallitsemattomana vaikeuksiin. Ulosottomerkinnät vaikeuttavat moneen eri paikkaan eli esim. asuntolainan myöntämiseen sekä myös monessa tapauksessa myös työpaikan saamiseen. Velkaantuminen johtaa taas syrjäytymiseen ja tulee jokaisessa merkityksessä myös kalliiksi yhteiskunnalle.

Kun olet ulosottokierteessä, ei työn vastaanottaminen ole välttämättä myöskään houkuttelevaa, jolloin olemme tilanteessa jossa meillä on paljon ihmisiä joka ovat yhteiskunnan vastuulla. Toivoisinkin, että työn vastaanottamisesta tehtäisiin helpompaa ja työntekeminen on aina kannattavaa, oli sitten velallinen tai ei.

Tärkeätä myös ylivelkaantumisen suhteen olisi ennaltaehkäisevä työ. Toivosin, että kotona puhutaan ja kerrotaan lapsille rahankäytöstä, mutta toki lapset yleensä kopioivat vanhempiensa rahankäytön sekä kulutustottumukset. Toivoisin, että mm. ammattikouluissa ja lukioissa käytäisiin enemmän keskustelua rahasta ja kulutuksesta. Ehkä olisi hyvä, jos kouluihin olisi mahdollista saada asiantuntija paikalle kertomaan mitä vaikutteita huonolla taloudenpidolla on pitkässä juoksussa. Hetken huuma, voi johtaa lähes elin-ikäiseen velkavankeuteen.


Olisi äärettömän tärkeätä osata pyytää apua. Monesti paikallisiin talous- ja velkaneuvontoihin haetaan vasta siinä vaiheessa kun asiat ovat jo todella huonolla mallilla. Ei ole häpeä pyytää apua, mutta ehkä oma ego voi saada siinä pienen lommon. Oma ylpeys tulisi kuitenkin niellä sekä avoimesti pyytää apua ja ottaa ojentava käsi vastaan. Tämä meillä suomalaisilla on ehkä vielä vähän lapsenkengissä, emme uskalla pyytää apua kun on se suomalainen sisu, jolla mennään vaikka läpi sen harmaan kiven.

Myös ympärillä olevien ihmisten huolen ilmaisu on paikallaan, jos huomaa, että joku on syöksymässä velkakierteeseen. Mikä tärkeintä olisi muistaa, että kertynyttä velkaa ei hoideta uudella velalla, ei ainakaan vakuudettomilla sellaisilla. Nykyään isoja summia tarjotaan aivan liian helposti. Isot korot sekä isot käsittelymaksut eivät johda haluttuun lopputulokseen. Käänny oman pankin puheille sekä talous- ja velkaneuvontaan.

Ylivelkaantuminen on monesti oravanpyörä ja kun pyörä on lähtenyt liikkeelle, sitä on vaikea enää pysäyttää. Haluaisin käyttää tässä sellaista käsitettä kuin ”There ain’t no such thing as free lunch”, eli ”ei ole olemassa sellaista kuin ilmainen lounas”. Pikavippiyritykset tarjoavat helppoa rahaa ja saavat rahan lainaamisen näyttämään yksinkertaiselta, tosiasia on vain, että siitä pienestä tai isommasta lainasummasta koituu maksettavaksi jotain aivan muuta mitä sen oli alun perin tarkoitus.

Kehottaisin kaikkia, jotka painivat talousvaikeuksien kanssa hakemaan apua parhaimmasta näkemästään avunlähteestä. Ongelmien kanssa ei tule painia yksin ja toivoisinkin, että aiheesta käytäisiin läpinäkyvämpää ja avoimempaa keskustelua. Myös valtiotasolla tulisi tehdä enemmän töitä näiden houkuttimien kanssa, eli pikavippi yritysten toimintaa seurata tarkemmin ja mielestäni nämä voisivat kyllä hävitä kuvasta kokonaan. Velat tulee aina maksaa takaisin, mutta voisiko ulosottovelallisen arkea ja työssäoloa helpottaa ja edesauttaa arjessa kiinni pysymistä.  Työssäkäynti tulisi olla kannattavaa ja suojaosuus olla riittävän iso kattamaan toimeentulon edellytykset. Ei ole mitään järkeä, jos toimeentulo on liian pieni ja sitten ollaan Kelan luukulla hakemassa toimeentulotukea. Työn kannattavuudella ja työllisyydellä torjutaan myös harmaata taloutta sekä edesautetaan koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Näihin ajatuksiin päätän tällä kertaa ja toivotan Kaikille oikein hyvää alkanutta viikkoa!

0 katselukertaa

© 2018 Heidi Seppälä

Sivuston toteutus ja ylläpito:

Laura Syrjälä

Viestintätoimisto Topiikki Oy

Sivuston toteutus ja ylläpito:

Laura Syrjälä

Viestintätoimisto Topiikki Oy

Heidin kuvat:

Nina Paloheimo

Ota yhteyttä / Kontakta mig
 +358 50 361 5720
heidi.susanna.seppala@gmail.com
  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon