Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tuntea ja nähdä, että häntä ja hänen tarpeitaan aidosti kuullaan. Se luo perusturvallisuuden tunteen. Joka vuosi marraskuun 20. päivänä vietetään lasten oikeuksien päivää. Tänä vuonna päivän teemana on osallisuus.
Lasten osallisuus on yksi tärkeimmistä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen periaatteista. Mitä lasten osallisuus sitten käytännössä tarkoittaa, ja toteutuuko se Suomessa tarpeeksi hyvin?
Lasten ja nuorten osallisuus tarkoittaa sitä, että heillä on oikeus kertoa mielipiteensä heitä koskevissa asioissa, mutta aikuisten on toki otettava lapsen ikä ja kehitystaso huomioon. Näyttää siltä, että osallisuus on yksi vaikeimmista asioista toteuttaa käytännössä, ja se on myös yksi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen periaatteista, jotka voidaan helposti ymmärtää väärin.
Lasten osallisuutta ei oteta aina huomioon, ja lapsesta saattaa tulla vaikkapa huoltajuuskiistan pelinappula. Lapsen mielipidettä ei välttämättä kuulla tai edes kysytä, kun hänen huoltajuudestaan taistellaan. Vanhemmat tuppaavat ristiriitatilanteissa unohtamaan, ettei heidän keskenään sopimansa ratkaisu välttämättä ole lapselle se paras vaihtoehto.
Kouluissamme on oppilaskunnan edustajia ja kunnissa nuorisovaltuutettuja. On myös paljon muita tapoja toteuttaa ja edistää lasten ja nuorten osallisuutta. Onko kuitenkin niin, että osallisuus ei silti toteudu siten kuin YK:n sopimuksessa on ajateltu? Miten huolehdimme siitä, että myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät saa äänensä kuuluviin edes kotona, huomioidaan eri foorumeissa, joissa käsitellään heitä koskevia asioita? Osallisuus kasaantuu helposti ja isoja ryhmiä jää osallisuuskuplan ulkopuolelle – tässä meillä aikuisilla on valtava vastuu.
Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä helpommin huomaa, ettei lasten osallisuus ole aivan yksiselitteinen asia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka lasten osallisuuden toteuttaminen käytännössä on haastavaa, on siihen ehdottomasti pyrittävä. Voimme paremmin ottaa lapset ja nuoret huomioon päätöksiä tehtäessä, voimme aiemmassa vaiheessa kuulla heidän mielipiteitään ja aidosti ottaa heidät mukaan. Lasten ja nuorten tulee olla keskiössä, ja heidän mielipiteitänsä on kuunneltava heitä koskevissa asioissa. Meidän aikuisten tulee aidosti pyrkiä turvaamaan osallisuuden edellytykset niin hyvin kuin suinkin voimme. Tämä meidän vanhempien ja päätöksentekijöiden tulisi muistaa joka päivä.
Ps. tiedän että varhaiskasvatuksen puolella ja kouluilla tehdään päivittäin paljon upeata työtä lasten osallisuuden vahvistamiseksi – aidosti kuullaan heitä. Kiitos siitä arvokkaasta työstä!