Ilman sote-alan työvoimaa meillä on edessä todella hankalat ajat. Suomi on ajanut itsensä siihen pisteeseen, että meillä on todellinen ongelma ratkottavana. Huutava pula sekä terveydenhoidon, että sosiaalihuollon työvoimasta on aivan taivaan tosi. On itsensä harhauttamista väittää jotakin muuta.
Sote- alan työvoimapula on ollut pitkään tiedossa ja merkit vallitsevan tilanteen pahenemisesta on myös ollut ilmassa. Silti emme ole saaneet korjattua tilannetta ja koronan myötä tilanne on entisestään pahentunut. Tilanne on tällä hetkellä niin paha, että voimme puhua kriisistä!
Olen saanut paljon yhteydenottoja alan ammattilaisilta, että työn kuormitus on tällä hetkellä niin suurta, että se verottaa omaa jaksamista sekä vaikuttaa niin työn imuun, että koko alan työvoiman saatavuuteen. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä on ollut todella suurta ja nopeaa. Samaanaikaan kun työmäärä on suurta on samanaikaisesti alalla ollut myös lomautuksia ja irtisanomisia. Myös työvoiman ja tarpeen kohtaamisessa on haasteita ja näin ollen koko sote-alan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa tulee olemaan haasteellista.
Keskeisintä työvoiman saatavuuden parantamiseksi on huomion kiinnittäminen alan vetovoiman ja työolojen parantamiseen. Moni tästäkin näkökulmasta lähtee aina johtajuudesta, eli millaista johtajuutta harjoitetaan. Kun alalla vallitsee muutos, niin millaista muutosjohtajuuden menetelmiä käytetään? Miten henkilökuntaa tuetaan, motivoidaan ja arvostetaan? Millaista esimerkkiä näyttää oma lähiesimies tai ylempi johto? Uskon, että johtamisprosesseja perkaamalla ja ottamalla tarkempaan tarkasteluun, voimme löytää osa syyn työvoiman huonolle voinnille. Onko mitään vaikeampaa lajia olemassa kuin ihmisten johtaminen? Väitän, että ei juuri ole.
Koronapandemia on aiheuttanut kuormitusta koko terveydenhuoltoalalle ja haastanut alan ammattilaisten jakamista monesta eri näkökulmasta katsottuna. Erityisesti etulinjassa työskentelevillä kuormitus on korostunutta muihin terveydenhuollon alan ammattilaisiin verrattuna, mutta kuormitus vaikuttaa silti laajasti myös yli ammattirajojen. Tämä näkyy paitsi henkilöstössä, mutta myös meidän hyvinvoinnin palveluita tarvitsevien arjessa. Sosiaalihuolto on kriisissä, terveydenhuolto on kriisissä ja eipä meillä ole kovinkaan hyvin asiat myöskään vammaishuollon puolella saatikaan vanhustenhuollosta puhumatta. Ongelmat ovat kuitenkin olleet olemassa jo ennen koronaa. Lisäksi valmiuslain käyttöönotetuissa asetuksissa on sellaisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet työntekijöiden jaksamiseen. Valmiuslain asetuksen mukaan työnantaja voi keskeyttää työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa, teettää ylitöitä ilman työntekijän suostumusta sekä poiketa lepoajoista. Näistä asioista on mm. moni alalla työskentelevä kertonut. Jaksaminen on tapissa. Näin me emme voi jatkaa. Mikäli jatkamme meidän koko hyvinvoinnin perusta on horjumassa ja murentumassa.
Nyt on aika keskustella ja nostaa kissa pöydälle. Asioiden on muututtava, jos haluamme, että meillä on vielä huomennakin saatavilla hyvinvoinnin palveluita , joita sote-alan ammattilaiset meille jokaiselle antaa.
Heidi Seppälä
Aluevaaliehdokas Länsi Uusimaa
Kandidat i välfärdsområdet valet i Västra Nyland
RKP / SFP
