Olen viime päivinä pohdiskellut hyvin paljon tasa- arvo asioita, sillä Minna Canthin päiväkin on tulossa. Ajatuksia heräsi lisää kun oppositiopuolueet tekivät hallitukselle välikysymyksen koskien koulutuksen tasa-arvoa Suomessa.
Täytyy kompata oppositiopuolueita tässä asiassa, että asia tulee nostaa tapetille. Olen itse myös huolissani siitä suuntauksesta, joka meillä tällä hetkellä on. Olenhan itse myös äiti ja näin ollen toivon myös omille lapsilleni mahdollisimman hyvän ja tasa- arvoisen koulutuksen. Koulutuksesta leikkaaminen ei ole ainakaan pienentänyt koulujen välisiä eroja eikä oppilaiden välisiä tasa- arvo kysymyksiä. Tuntikehykset, opetuksen laatu sekä lasten sosiaaliset ja taloudelliset taustat vaikuttavat entistä enemmän oppilaiden koulumenestykseen. Näin ei todellakaan saisi olla.
On valitettavaa, että koulutuksesta on leikattu niinkin paljon mitä siitä on tehty. On täysin absurdia, että leikataan siitä mistä Suomi on tunnettu sekä siitä mikä on meidän tulevaisuus. On itsestään selvyys, että kuntien, kaupunkien sekä valtion isoin menoerä on varhaiskasvatus- sivistys- sekä sosiaali- ja terveysmenot. Näin tulee olemaan myös jatkossa, toki mahdollinen SOTE- kuvio muuttaa hieman toimintamallia.
Kuntien ja kaupunkien välillä vallitsee todella isot erot koulujen välillä ja tuntikehyksissä on myös huomattavia eroja. Koulutuksen taso on siis täysin riippuvaista siitä missä kunnassa tai kaupungissa lapset asuvat ja käyvät koulua sekä miten paljon siellä panostetaan koulutukseen. Lapset voivat siis saada aivan täysin epä tasa-arvoiset eväät reppuunsa elämäänsä varten, vaikka kaikki koulut seuraavatkin samaa opetussuunnitelmaa. Jokaisella lapsella tulisi olla samanlaiset edellytykset sekä oikeudet hyvän koulutuksen, joka antaa samanlaiset mahdollisuudet jatko-opintoja varten. Tämä tulisi turvata siitä huolimatta minkä kielistä koulua lapsi käy, eli äidinkielestä, uskonnosta, kulttuurista ja muusta taustasta huolimatta.
Lasten sosiaalisella ja taloudellisella taustalla on entistä isompi merkitys myös koulunkäynnissä. Myös sukupuolella on nykyään merkitystä. Taustan merkitys korostuu varsinkin toisen asteen koulutuksessa ja muissa jatko-opinto paikoissa, jossa mm. kirjat täytyy kustantaa itse. Digitalisaatio on tuonut mukanansa myös omat haasteensa. Toisaalta digitalisaation myötä voidaan luoda ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja toimintatapoja, mutta tämän ei tulisi missään vaiheessa korvata perinteistä luokassa opiskelua. Päinvastoin näkisin, että ihminen on sosiaalinen yksilö, joka tarvitsee kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä ympärillensä. Myös ryhmän tuella on valtava merkitys. Tätä samaa tunnetta ja tukea, ei valitettavasti saa näytön kautta. Verkko-opiskelussa opiskelijalle annetaan myös aivan liian iso vastuu oppimisesta, jolloin lopputulos ei välttämättä ole kaikista paras mahdollinen.
Myös oppilaiden tasa- arvon ohella täytyy muistaa myös opettajien jaksaminen. Opettajat tekevät tärkeätä sivistystyötä, jolloin myös heidän työoloihinsa tulee kiinnittää huomiota. Liian isot opetusryhmät, liian pienet resurssit sekä muut uudenlaiset haasteet lisäävät myös lasten eri-arvoisuutta. Isoissa ryhmissä opettajalla ei välttämättä ole aikaa kaikille niin paljon kuin ehkä tarve vaatisi, jolloin osa opiskelijoista voi pudota ”remmistä”.
Itse näen, että jokainen koulutukseen sijoitettu euro makaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tämähän on myös tutkittua. Varhaiskasvatukseen tulee yhtälailla panostaa, sillä sieltä meidän lapset lähtevät opintielle. Jokaisella lapsella tulee siis olla mahdollisuus päästä varhaiskasvatuksen piiriin myös sosiaalisesta tai taloudellisesta taustastansa riippumatta. Vain tällä tavalla pystymme turvaamaan jokaisen lapsen tasa- arvoisen kohtelun sekä mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Pidän Suomea varsin tasa- arvoisena maana, mutta kyllä meillä on myös parannettavaa monella osa- alueella mm. miesten ja naisten välisissä tasa- arvo asioissa esim. työmarkkinoilla sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen puolella. Perhevapaauudistus on myös todella tarpeen, jotta voimme edistää tasa-arvoisuutta.
Nämä ovat myös syitä miksi minä olen lähtenyt mukaan kunnallispolitiikkaan. Olen tasa- arvoisuuden puolesta puhuja.